-Jenni
31. elokuuta 2011
29. elokuuta 2011
Ilkivallasta
Pakkohan mun oli jonnekin tulla avautumaan, vaikka olenkin päättänyt olla päivittämättä tätä enää niin ahkerasti.
Elikkä: Mikä ihmisiä vaivaa? Olin lähdössä aamusta yliopistolle, mutta eihän siitä mitään tullut. Miksikö? no! joku ääliö oli puhkaissut pyöräni etukumin. Aamustani tuli kertaheitolla stressaava ja aloin hätäpäissäni etsiä Sampan pyörän avainta. Löysin avaimen, mutta hänenkin pyörästään oli etukumi löysänä ja ajoasento oli muutenkin niin sanoin kuvaaamattoman huono, että vein pyörän samantien autotalliin.
Jouduin siis säätämään pankkitunnuksieni ja kaiken muun kanssa, jotta saisin rahaa bussiin (rahatilanteeni on muutenkin huonompi kuin heikko). Pääsin vihdoin bussiin ja pääsin yliopistolle puolituntia suunniteltua myöhemmin. Päätin kävellä luennon (joka ei kaiken lisäksi ollutkaan pakollinen) jälkeen kotiin (onneksi Suvi käveli seuranani) ja jalkani saivat kunnon rakot! (en suostunut maksamaan bussista toista kolmea euroa)
Soitin Jyrkille voisiko hän tulla paikkaamaan pyörän kumini ja hän pyrähti paikalle iltapäivästä. Jyrki oli ostanut paikkaustarvikkeet, mutta saavuttuaan paikalle hän totesi ettei niitä tarvitakkaan. Pyörästäni oli irrotettu venttiili ja sen palaset oli ripoteltu asfaltille. Poimittiin ne maasta ja Jyrki asensi venttiilin paikalleen ja pumppasi pyörään ilmaa.
Vein pyöräni autotalliin (jossa aion sitä tästä lähtien säilyttää) ja lähdin käymään kaupassa. Kaupasta tullessani huomasin, että kaikista kadulla olleista pyöristä oli irroitettu venttiilit ja venttiilin jämiä lojui ympäriinsä. Pakko sis kysyä kuka helvetti voi olla noin kusipäinen ihminen, että silkkaa omaa tylsyyttään tekee ilkivaltaa? Toivon paljon pahaa karmaa niille ihmisille, jotka pakottivat minut periaatteitani vastaan matkustamaan bussilla!

Ehkä kyseessä oli se vanhainkodista karannut pappalauma, joka toissapäivänä rupesi aukomaan päätään minulle ja Suville siitä kuinka jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä. Ehkä he olivatkin oikeassa, mutta en ymmärrä miksi he negatiivisella äänensävyllään asiasta ilmoittavat. "Kertokaahan tytöt, saako jalkakäytävällä ajaa pyörällä?" "Niinpä, minunkin päälle kerran eräs tyttö ajoi takaapäin pyörällä". En aijo muuttaa ajotapaani, sillä Oulussa on niin kapeat autotiet, että en henkeni uhalla uskalla sinne mennä polkemaan ja toisekseen kyseisellä tiellä ei polkupyöräilyä ollut erikseen kielletty.

(btw. Oulun Gina Tricotista tein housulöydön 2,5e!!)
Oliko venttiilien irroittaminen siis kannanotto Oulun pyöräilijöitä kohtaan vai onko nuorisolta todellakin loppunut tekeminen? Jokatapauksessa tapaus aiheutti paljon mielipahaa ja yhden päivän lounasrahat menivät bussilla kulkemiseen ja kasvattivat omaa hiilijalanjälkeäni.. ehkä (en ole kovin perehtynyt ympäristöasioihin). Toivon siis, että ihmiset lakkaisivat purkamasta omaa pahaa oloaan kanssaeläjiin ja varaisivat sen sijaan ajan terapiaan. Kiitokset!
-Jenni
Elikkä: Mikä ihmisiä vaivaa? Olin lähdössä aamusta yliopistolle, mutta eihän siitä mitään tullut. Miksikö? no! joku ääliö oli puhkaissut pyöräni etukumin. Aamustani tuli kertaheitolla stressaava ja aloin hätäpäissäni etsiä Sampan pyörän avainta. Löysin avaimen, mutta hänenkin pyörästään oli etukumi löysänä ja ajoasento oli muutenkin niin sanoin kuvaaamattoman huono, että vein pyörän samantien autotalliin.
Jouduin siis säätämään pankkitunnuksieni ja kaiken muun kanssa, jotta saisin rahaa bussiin (rahatilanteeni on muutenkin huonompi kuin heikko). Pääsin vihdoin bussiin ja pääsin yliopistolle puolituntia suunniteltua myöhemmin. Päätin kävellä luennon (joka ei kaiken lisäksi ollutkaan pakollinen) jälkeen kotiin (onneksi Suvi käveli seuranani) ja jalkani saivat kunnon rakot! (en suostunut maksamaan bussista toista kolmea euroa)
Soitin Jyrkille voisiko hän tulla paikkaamaan pyörän kumini ja hän pyrähti paikalle iltapäivästä. Jyrki oli ostanut paikkaustarvikkeet, mutta saavuttuaan paikalle hän totesi ettei niitä tarvitakkaan. Pyörästäni oli irrotettu venttiili ja sen palaset oli ripoteltu asfaltille. Poimittiin ne maasta ja Jyrki asensi venttiilin paikalleen ja pumppasi pyörään ilmaa.
Vein pyöräni autotalliin (jossa aion sitä tästä lähtien säilyttää) ja lähdin käymään kaupassa. Kaupasta tullessani huomasin, että kaikista kadulla olleista pyöristä oli irroitettu venttiilit ja venttiilin jämiä lojui ympäriinsä. Pakko sis kysyä kuka helvetti voi olla noin kusipäinen ihminen, että silkkaa omaa tylsyyttään tekee ilkivaltaa? Toivon paljon pahaa karmaa niille ihmisille, jotka pakottivat minut periaatteitani vastaan matkustamaan bussilla!
Ehkä kyseessä oli se vanhainkodista karannut pappalauma, joka toissapäivänä rupesi aukomaan päätään minulle ja Suville siitä kuinka jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä. Ehkä he olivatkin oikeassa, mutta en ymmärrä miksi he negatiivisella äänensävyllään asiasta ilmoittavat. "Kertokaahan tytöt, saako jalkakäytävällä ajaa pyörällä?" "Niinpä, minunkin päälle kerran eräs tyttö ajoi takaapäin pyörällä". En aijo muuttaa ajotapaani, sillä Oulussa on niin kapeat autotiet, että en henkeni uhalla uskalla sinne mennä polkemaan ja toisekseen kyseisellä tiellä ei polkupyöräilyä ollut erikseen kielletty.
(btw. Oulun Gina Tricotista tein housulöydön 2,5e!!)
Oliko venttiilien irroittaminen siis kannanotto Oulun pyöräilijöitä kohtaan vai onko nuorisolta todellakin loppunut tekeminen? Jokatapauksessa tapaus aiheutti paljon mielipahaa ja yhden päivän lounasrahat menivät bussilla kulkemiseen ja kasvattivat omaa hiilijalanjälkeäni.. ehkä (en ole kovin perehtynyt ympäristöasioihin). Toivon siis, että ihmiset lakkaisivat purkamasta omaa pahaa oloaan kanssaeläjiin ja varaisivat sen sijaan ajan terapiaan. Kiitokset!
-Jenni
27. elokuuta 2011
Jäähyväiskirje
Hei! En kuitenkaan ole tekemässä itsemurhaa, vaikka otsikko antaisikin niin ymmärtää. Vihdoinkin olen päättänyt olla jatkamatta tätä blogia...tai ainakaan samoissa määrin kuin aikaisemmin. Kun aloitin uudestaan keväällä blogini kirjoittamisen, se tuntui mukavalta puuhalta..mutta nyt kun yliopistoelämäni on jälleen lähtenyt käyntiin ja lukijoita on kertynyt pieni määrä olen enemmänkin ahdistunut blogini tekemisestä, enkä osaa kirjoittaa sitä enää itseni iloksi, vaan pyrin pikemminkin kirjoittamaan sitä muiden iloksi.
Tuijotan blogini tilastoja ja nyt lukijamääräni laskua ja en tunne pystyväni tarjoamaan tälle blogille enää mitään, juuri siksi että olen kadottanut sen kirjoittamisen mielekkyyden ja olen liian kriittinen itseäni kohtaan. En kuitenkaan aijo lopettaa aivan täysin. Aijon kirjoittaa vain silloin kun minulla todella on jotakin aihetta ja INNOSTUSTA siihen. Inspiroidun edelleen meikkijuttujen tekemisestä ja olen varma, että kun saan niitä tehdyksi tulen laittamaan kuvia tänne. Teitä kuitenkin suosittelen lopettamaan blogini seuraamisen, ettei se roiku turhan panttina seuraamienne blogejenne listoilla.. blogipäivityksiä nimittäin saattaa tulla niinkin harvoin, että se käy jopa turhauttavaksi.
Kiitokset kuitenkin kaikille kaikesta ja erityisesti siitä kannustuksesta mitä olen saanut! :)
Vauhdikasta syksyä kaikille!!

-Jenni-
Tuijotan blogini tilastoja ja nyt lukijamääräni laskua ja en tunne pystyväni tarjoamaan tälle blogille enää mitään, juuri siksi että olen kadottanut sen kirjoittamisen mielekkyyden ja olen liian kriittinen itseäni kohtaan. En kuitenkaan aijo lopettaa aivan täysin. Aijon kirjoittaa vain silloin kun minulla todella on jotakin aihetta ja INNOSTUSTA siihen. Inspiroidun edelleen meikkijuttujen tekemisestä ja olen varma, että kun saan niitä tehdyksi tulen laittamaan kuvia tänne. Teitä kuitenkin suosittelen lopettamaan blogini seuraamisen, ettei se roiku turhan panttina seuraamienne blogejenne listoilla.. blogipäivityksiä nimittäin saattaa tulla niinkin harvoin, että se käy jopa turhauttavaksi.
Kiitokset kuitenkin kaikille kaikesta ja erityisesti siitä kannustuksesta mitä olen saanut! :)
Vauhdikasta syksyä kaikille!!
-Jenni-
23. elokuuta 2011
ihana lahja
Suvimaria yllätti minut eilen.

Hän oli ostanut minulle syntymäpäivälahjan (myöhäisen)

En osaa edes sanoin kuvailla miten sisälläni kupli iloisuus, riemu ja innostus kun näin mitä mainoslehden sisältä kääriytyi.

Täydellinen lahja!

I'm in heaven! Kyseessä on siis meikkikirja

Tämä oli paljon ihanempi lahja kuin Tiuhdin ja Viuhdin muumeille antama laulava sipuli (kukka).
Kiitos Suvimaria! ( http://heimalennan.blogspot.com )
-Jenni
Hän oli ostanut minulle syntymäpäivälahjan (myöhäisen)
En osaa edes sanoin kuvailla miten sisälläni kupli iloisuus, riemu ja innostus kun näin mitä mainoslehden sisältä kääriytyi.
Täydellinen lahja!
I'm in heaven! Kyseessä on siis meikkikirja
Tämä oli paljon ihanempi lahja kuin Tiuhdin ja Viuhdin muumeille antama laulava sipuli (kukka).
Kiitos Suvimaria! ( http://heimalennan.blogspot.com )
-Jenni
On syksy niin ihmeellinen
Syksy on aikaa, jolloin luonto kuolee, mä kuitenkin olen herännyt eloon kesän horroksesta!
Rakastan toki kesää ja mielestäni se on vuodenajoista paras, mutta lähes yksinäisessä kesässä ei ole mitään nautittavaa (paitsi hyvä ilma!). On aivan ihanaa nähdä ystäviä pitkän kesän jälkeen, heistä on kuitenkin muodostunut minulle yhdet elämän tärkeimmistä tyypeistä.

On ollut mukavaa aloittaa syksy myös sen pitkäaikaisimman ystäväni kanssa vaikka usein seisommekin vastakkain sukset ristissä :P Hän kuitenkin palasi tänään Helsinkiin ja jätti jälkeensä paljon hyvää mieltä.

Vaikka edelleenkin tunnen ahdistusta ajatellessani tulevaa, pyrin tästä lähtien elämään hetkessä ja nauttimaan elämän tarjoamista sekunneista kuin viimeisistä.

ammatinvalinta-kysymys on risteillyt päässäni viime syksystä lähtien ja vihdoinkin tuntuu, että olen löytänyt itselleni sen alan mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Lastentarhanopettajan työ ei koskaan ole tuntunut omalta, mutta aion kuitenkin valmistua alalle. Tahtoisin tulevaisuudessa tehdä terveydenhoitajan töitä.

En halua enää pelätä tulevaisuutta, mutta myönnän että tuleva harjoittelujakso saa minut kananlihalle kauhusta. Pelkään, että en ole tarpeaksi hyvä lasten parissa.

Huomenna koko kaveriporukkani on jälleen kokonainen, mikä saa minut iloiseksi.

Ystävyys on jotain ainutlaatuista ja arvokasta, on aivan uskomatonta miten onnelliseksi muut ihmiset saavat minut.

Toivotan kaikille hyvää syksyä ja uusia kujeita!
-Jenni
Rakastan toki kesää ja mielestäni se on vuodenajoista paras, mutta lähes yksinäisessä kesässä ei ole mitään nautittavaa (paitsi hyvä ilma!). On aivan ihanaa nähdä ystäviä pitkän kesän jälkeen, heistä on kuitenkin muodostunut minulle yhdet elämän tärkeimmistä tyypeistä.
On ollut mukavaa aloittaa syksy myös sen pitkäaikaisimman ystäväni kanssa vaikka usein seisommekin vastakkain sukset ristissä :P Hän kuitenkin palasi tänään Helsinkiin ja jätti jälkeensä paljon hyvää mieltä.
Vaikka edelleenkin tunnen ahdistusta ajatellessani tulevaa, pyrin tästä lähtien elämään hetkessä ja nauttimaan elämän tarjoamista sekunneista kuin viimeisistä.
ammatinvalinta-kysymys on risteillyt päässäni viime syksystä lähtien ja vihdoinkin tuntuu, että olen löytänyt itselleni sen alan mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Lastentarhanopettajan työ ei koskaan ole tuntunut omalta, mutta aion kuitenkin valmistua alalle. Tahtoisin tulevaisuudessa tehdä terveydenhoitajan töitä.
En halua enää pelätä tulevaisuutta, mutta myönnän että tuleva harjoittelujakso saa minut kananlihalle kauhusta. Pelkään, että en ole tarpeaksi hyvä lasten parissa.
Huomenna koko kaveriporukkani on jälleen kokonainen, mikä saa minut iloiseksi.
Ystävyys on jotain ainutlaatuista ja arvokasta, on aivan uskomatonta miten onnelliseksi muut ihmiset saavat minut.
Toivotan kaikille hyvää syksyä ja uusia kujeita!
-Jenni
21. elokuuta 2011
Kaunis laulu on kuollut
Etsin kaikuja maailmasta, jonka kuvittelen olevan totta

huudan sille lujempaa ja sen sielua etsin.

Valotta kuljen saattueessa, jossa en ole ainoa joka on kuollut

Kannan arkkua painavaa, jota ihmisen pahuus on nuollut.

Kaunis laulu on kuollut lintuni, et enää löydä luokseni.

Se hävisi taivaan tuuliin ja saa meidät kaikki kaipaamaan.

miten jouduin sinne minne et halunnut minua päästää? miten pääsisin takaisin, miten voisin laululle säästää?

Laulun jonka puolesta voisin kuolla ja sen vanavedessä menen vaikka helvettiin nöyrtymään sen edessä.


Kaunis laulu on kuollut lintuni, en enää löydä luoksesi

se nukkuu ikiunta ja saa meidät kaikki kaipaamaan.

Kaunis laulu on kuollut lintuni, et enää löydä luokseni

se hävisi taivaan tuuliin ja saa meidät kaikki kaipaamaan.

(Lyricks: Kotiteollisuus - laulu on kuollut)
Meikki by me
huudan sille lujempaa ja sen sielua etsin.
Valotta kuljen saattueessa, jossa en ole ainoa joka on kuollut
Kannan arkkua painavaa, jota ihmisen pahuus on nuollut.
Kaunis laulu on kuollut lintuni, et enää löydä luokseni.
Se hävisi taivaan tuuliin ja saa meidät kaikki kaipaamaan.
miten jouduin sinne minne et halunnut minua päästää? miten pääsisin takaisin, miten voisin laululle säästää?
Laulun jonka puolesta voisin kuolla ja sen vanavedessä menen vaikka helvettiin nöyrtymään sen edessä.
Kaunis laulu on kuollut lintuni, en enää löydä luoksesi
se nukkuu ikiunta ja saa meidät kaikki kaipaamaan.
Kaunis laulu on kuollut lintuni, et enää löydä luokseni
se hävisi taivaan tuuliin ja saa meidät kaikki kaipaamaan.
(Lyricks: Kotiteollisuus - laulu on kuollut)
Meikki by me
ja se päivä oli niin mukava
Mulla alkaa huomenna taas yliopistoelämä. Odotan sitä innolla ja kauhulla. Luvassa on bileitä, opiskelua, ystäviä ja se kaikista pahin 6 viikon harjoittelujakso päiväkodissa.
Eilinen oli siis viimeinen kesälomalauantai

Suvimaria teki hiuksiini puoliranskiksen, se on aika uskomatonta miten kivalta tuntuu kun joku "räplää" hiuksia! Pienenä yksi lempileikeistäni oli "kampaajaleikki" - missä vuoronperää tehtiin toisillemme kampauksia. Leikin tuota leikkiä usein juuri Suvimarian kanssa.

Sampan suloinen serkku täyttää tänään 1v ja häntä juhlistettiin eilen.

Kakkuja oli kolmea lajia ja jokainen maistui niin hyvältä, että veivät "kielen pyllyyn", kuten äidilläni on tapana sanoa.

Tyttö sai lahjoja, joista lemppari oli Brion kirahvi (itse annoin tytölle bodyn).

Kahvittelun ja kakkujen jälkeen pyörähdimme kaupungilla ja tein oikean löydön! Jäätelötöttörö 1e!

Pakotin Suvimarian poseeraamaan toripolliisin vieressä, sillä hänhän on turistina Oulussa ja kaikki turistit tekevät niin.

Iltapäivästä pyöräilimme rannalle


-Jenni
Eilinen oli siis viimeinen kesälomalauantai
Suvimaria teki hiuksiini puoliranskiksen, se on aika uskomatonta miten kivalta tuntuu kun joku "räplää" hiuksia! Pienenä yksi lempileikeistäni oli "kampaajaleikki" - missä vuoronperää tehtiin toisillemme kampauksia. Leikin tuota leikkiä usein juuri Suvimarian kanssa.
Sampan suloinen serkku täyttää tänään 1v ja häntä juhlistettiin eilen.
Kakkuja oli kolmea lajia ja jokainen maistui niin hyvältä, että veivät "kielen pyllyyn", kuten äidilläni on tapana sanoa.
Tyttö sai lahjoja, joista lemppari oli Brion kirahvi (itse annoin tytölle bodyn).
Kahvittelun ja kakkujen jälkeen pyörähdimme kaupungilla ja tein oikean löydön! Jäätelötöttörö 1e!
Pakotin Suvimarian poseeraamaan toripolliisin vieressä, sillä hänhän on turistina Oulussa ja kaikki turistit tekevät niin.
Iltapäivästä pyöräilimme rannalle
-Jenni
20. elokuuta 2011
Kertomus eilisestä
Olipa kerran eilinen, jolloin heräsin aikaisin, jotta voisin mennä bussipysäkille vastaan ystävääni, joka oli lentänyt luokseni Helsingistä.


aamupalana syötiin Croisantteja

soitin hiljaista salaisuutta.

illalla vuokrasimme kaksi elokuvaa.


sen pituinen se.
-Jenni-
aamupalana syötiin Croisantteja
soitin hiljaista salaisuutta.
illalla vuokrasimme kaksi elokuvaa.
sen pituinen se.
-Jenni-
19. elokuuta 2011
Korttelihaipakka
Tänään kävin siis siellä Korttelihaipakka-tapahtumassa.

Lähdin kotoa vähän ennen kahdeksaa

ja tapasin Hannan H&M:n edessä.

Kierreltiin vähän kauppoja (kaupat auki klo 23 asti!) ja tsekkailtiin alennuksia

Itse näytin aivan kerjäläiseltä, koska ulkona oli kylmä ja tahdoin mahdollisimman lämmintä ylle.

Hanna puolestaan näytti kauniilta niinkuin aina.

katseltiin muotinäytöksiä ja tanssiesityksiä, sekä illan päätteeksi ilotulitusta!

Mahtavuutta!

Oli kiva ilta ihanan ihmisen seurassa!
-Jenni-
Lähdin kotoa vähän ennen kahdeksaa
ja tapasin Hannan H&M:n edessä.
Kierreltiin vähän kauppoja (kaupat auki klo 23 asti!) ja tsekkailtiin alennuksia
Itse näytin aivan kerjäläiseltä, koska ulkona oli kylmä ja tahdoin mahdollisimman lämmintä ylle.
Hanna puolestaan näytti kauniilta niinkuin aina.
katseltiin muotinäytöksiä ja tanssiesityksiä, sekä illan päätteeksi ilotulitusta!
Mahtavuutta!
Oli kiva ilta ihanan ihmisen seurassa!
-Jenni-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)