Moikkelis!
Oon nyt tässä pari päivää miettinyt sitä kuinka paljon annan itsestäni internetissä. Facebookissa voi nykyään seurata muiden perheriitoja ja sovintoja, nähdä pariutumisia ja eroja. Omassa profiilissani kaikki oli julkista ja kavereidenikin kaverit pystyivät vierailemaan profiilissani, kunnes tajusin sen tarkoittavan tuhansia ihmisiä! Haluanko todella että kaikki pystyvät lukemaan statuspäivityksistäni missä milloinkin olen ja kenen kanssa? EN! En halua että tuntemattomat tietävät mitä olen syönyt tai kenen kanssa olen tekemisissä ja kenen en. Tajusin myös julkisen profiilini tarkoittavan sitä että nämä tuntemattomat pystyvät lukemaan minulle tärkeiden ihmisten kuulumisia omista kommenteistani ja muista tilapäivityksistä, eihän minulla ole oikeutta jaella tietoa siitä kuka läheisistäni on synnyttänyt viimeaikoina tai kenellä menee hunosti/hyvin.. joten muutin oman profiilini salaiseksi, jotta voin itse päättää kuka tietää ja mitä elämästäni.
Yksityisyys on muutenkin sukupuuttoon kuoleva asia. George Orwellin tulevaisuuden näkymä ottaa pian vallan, mutta onneksi vielä vain meidän itsemme sallimissa rajoissa. iphonessa on paikannin ja voit löytää sen avulla esim. homo-kumppanin itsellesi jos olet rekistöröityneenä siihen tarkoitettuun sovellukseen.. hei haloo?? Tai miettikää sitäkin, että Japanissa on otettu käyttöön kamera joka mittaa asiakaspalvelussa työskentelevien hymy-määrää.. onneksi siis on olemassa missejä, jotka taitavat tekohymyjen jalon taidon. Asiakaspalvelun pitää toki olla ystävällistä ja iloista, mutta kuka haluaa olla tekemisissä robotin kanssa jonka hymy on jämähtänyt kasvoille? Tai se, että eräässä saksalaisessa myyntiketjussa oli käytössä kuukautispinssi, joka piti pukea päälle kuukautisten aikaan, jotta oli lupa käydä useammin vessassa päivän aikana, wtf?!
Joten eläköön yksityisyys! Itsekin yritän muistaa tästä lähin pyytää luvat asiakirjojen julkaisuun niiltä joita asiakirjat koskettavat.
Kiitos ja kumarrus
<3:llä>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti