Lumppu

Hyvät käytöstavat ovat niitä asioita, jotka mielestäni kaikkien tulisi hallita.

Kun katselee Hyvinkääläistä katukuvaa, joka paikassa istuu teinejä ja spurguja räkimässä ja huutelemassa hävyttömyyksiä ohikulkijoille.

Rannalla ollessani kuulen pelkkää sanaa "vittu". 

Joko ihmisillä on köyhä sanavarasto tai sitten heillä on aivot kuin simpasseilla. Eikö kenelläkään käy mielessä, että tuon "vitun" kuulee lapsi joka vasta opettelee puhumaan?

Eikö kellään käy mielessä, että sanoessasi tuon sanan vaikutat ihan keskenkasvuiselta pässiltä?

No sitähän teinit ovat: keskenkasvuisia, joten suon heille anteeksi. 

Mutta toisaalta, jokainenhan meistä on vielä keskenkasvuinen. Minä ainakin kasvan ihmisenä aina siihen asti kunnes kuolen. 

Ollessani teini-iässä "vittu" ei koskaan kuulunut täytesanana sanavarastooni. Kuka edes tarvitsee sellaista sanaa lauseen täytteeksi?

Uskomattoman köyhä ja röyhkeä puhe on mielestäni itsekeskeisyyttä. Eikö puhuja ajattele ollenkaan niitä ihmisiä, jotka joutuvat kuulemaan törkyä tahtomattaan? Sama pätee nimittelyyn, johon jotkut (tässä tapauksessa teini-ikäiset) näyttävät olevan oikeutettuja. Vaikka ajattelisit rumasti jostakusta toisesta, sitä ei välttämättä tarvitse aina sanoa ääneen, varsinkaan jos se sana on "Lumppu", jolla minua tänään hienovaraisesti nimitettiin. En onneksi kuitenkaan ottanut sitä itseeni, mutta ehkä seuraava ohikulkija ottaa. Aina tulisi miettiä millaiset seuraukset julkilausutuilla sanoilla saattaa olla, tässä tapauksessa ei onneksi muunlaiset kuin yksi melko merkityksetön blogiteksti :)

<3:llä Jenni

napa-asiaa

Mä vannoin itselleni 90-luvun lopussa, että en enää Spice Girlsien jälkeen pue ylleni napapaitaa.. nooh, minkäs teet kun kaikki kaupat pursuaa vatsamakkaroita avoimesti esitteleviä paitoja? Olihan munkin pakko kokeilla.

Ehkä tuollainen paita on suunnattu pikemminkin 16-18 vuotiaille pikku liisoille, mutta kokemus oli yllättävän mukava 37 asteen helteellä.

Joka tapauksessa, en tästä enää nuorru, joten on otettava kaikki ilo irti sellaisista vaatteista, joita ei enää missään nimessä voi käyttää 25-vuotiaana 

Napapaidat on muuten hyvä syy aloittaa treenaaminen ;D

btw. Haluaisin värjätä mun tukan vaalean ruskeaksi. 

<3:llä Jenni

Matkalaukku kuin Tiuhdilla ja Viuhdilla

Kesä on tullut takaisin!

Mulla oli jo sellanen fiilis, että kesä on jo eletty ja pian koittaa paluu arkeen (yliopistoelämä), mutta eihän se niin menekään!  

Kesähän on vasta aluillaan ja luvassa on vielä paljon jännittäviä kesäpäiviä (erityisesti Harry Potter-elokuvien viimeisimmän osan ensi-ilta!!).

Mä olen myös pikkuhiljaa alkanut kaivata takaisin Ouluun.. uskokaa tai älkää. Oulussa erityisesti kaipaan meidän keskustan kämppää (koti-ikävä), mun ystäviä (jotka taitaa tällä hetkellä olla kaikkialla muualla paitsi Oulussa), äitiä (<3), yksinoloa ja ennenkaikkea meidän keittiötä!!

Rakastan kokkaamista ja leipomista yhtä paljon kuin meikkaamista, joten täällä Hyvinkäällä olo on ollut hieman turhautunut kun ei voi kokata kunnolla (huonot välineet, epämiellyttävä ympäristö jne.) Paljon asioita on siis odottamassa kotiin paluutani.

Viikon päästä siis matkaan takaisin pohjoisiin maisemiin ja sanon hyvästi ihanille kirpputoreille, Hyvinkään loistokkaalle kirjastolle, Helsingille ja aurinkoisille päiville. Tämän kunniaksi kävin tänään Hyvinkään kirppiksellä ostamassa itselleni matkalaukun, jos vaikka se helpottaisi tuon vaatemäärän roudaamista junassa. Laukku tuli maksamaan 2€ ja pidän siitä kovasti! Tulee hieman nostalginen fiilis sitä katsellessa.

Haikea viikko on joka tapauksessa tiedossa, sillä saan sanoa heihei Samppelille, joka jää ahertamaan tänne Etelä-Suomeen.

Seuraavan kerran taidetaankin Sampan kanssa tavata vasta lokakuun alussa (jollei Samppa päätä tehdä ylläri visiittiä vink vink)

p.s. Ajattelin heinäkuussa aloittaa sellasen projektin, että aion elää 5€/päivä, saas nähdä kuinka onnistun.

<3:llä Jenni  

Ale-ostoksia

Mua alkaa pikkuhiljaa huolestuttaa, että miten selviän elävänä takasin Ouluun.. taidan hautautua hiljalleen kasvavan vaatekasan alle.

Tänään en mennyt kirpparille, vaan alennusmyynteihin! Rakastan halpoja vaatteita ja joudun niitä katsellessa jonkinlaiseen hypnoosiin joka toistaa pääni sisällä:" Osta, osta osta!!" No minähän ostan.. Tänään kuitenkin onnistuin hillitsemään itseäni kohtalaisesti (uskokaa tai älkää, olisin voinut roudata kaupoista kolme kertaa ostamani määrän, jollen olisi pikkuisen toppuutellut itseäni).

Mä en voi käsittää miksi helkutissa kuukausi sitten raijasin koko vaatekaappini sisällön tänne Hyvinkäälle.. huoh, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis! No joka tapauksessa, ajattelin esitellä hieman ostamiani vaatteita (tai lähinnä niiden kuoseja). Alkuperäiset hinnat suluissa

Paita/mekko Weekdaysta €8,75 (35€)

hihaton napapaitatoppi Weekdaysta 12€

shortsit Gina Tricotista 17€ (35€)

shortsilegginssit Weekdaysta  7,50€ (15€)

toppi H&M:stä 9,90€

Paita UFF:ista 8,50€

mekko GinaTricotista 10€ (20€)

Ruutupaita UFFista 9€

leopardipaita H&M:stä 15€ (25€)

mekko H&M:stä 15€ (30€)

mekko H&M:stä 7€ (15€)

Kaikkineen ostokset olisi ILMAN ALENNUKSIA tulleet maksamaan n. 475€, eli "säästin" ainakin reilut 250€.

On muuten melko ärsyttävää kun ne unicef-ihmiset (eli flaiereiden jakajat, jotka yrittää värvätä ihmisiä pelastamaan maailman lapset) ottaa uhreikseen sellasia ihmisiä joilla on paljon kantamuksia (=kauppakasseja), jotta ne sais syyllisyydellä painostettua ihmiset jakamaan rahaa maailma köyhille. Itse olen omahyväinen kusipää ja käytän rahat itseeni.. voin toki tehdä satunnaisia lahjoituksia ja lupaan harkita ryhtymistä kuukausilahjoittajaksi tosissani vasta sitten kun olen vakituisessa työssä,.. tai ylipäätänsä töissä! Lisäksi unicef-tyttö ei vaikuttanut itsekään olevan kovin kiinnostunut asiasta, sillä hän ei oikein tiennyt mitä sellaisessa tilanteessa jossa joku vihdoin pysähtyy täytyy sanoa. No mutta ei siitä sen enempää, toivottavasti joku on hyväsydämisempi ja varakkaampi kuin minä ja pelastaa mun puolesta koko maailman.

<3:llä Jenni

Juhannus

Juhannuspäivän aamuna lähdimme ajelemaan kohti Espoota.

Päämääränämme oli ystäviemme mökki.

Vaikka oli luvattu sadetta, niin se ei koskaan saapunut.

päivä oli kuuma ja juuri sellainen kun juhannussään kuuluukin olla.

Pelailimme erilaisia pelejä.

kuten mölkkyä..

ja krokettia

Arvatkaa kuka oli voittaja!

Ilta oli eläimellinen

ja aamulla maistui sokeri!

<3:llä Jenni

elämä on yhtä vuoristorataa!

Istun vuoristoradassa, vauhti on kova ja tuntuu vatsanpohjassa, tekee mieli nauraa kovaa ja kuuluvasti!

Vapauden tunne on mahtava! Olen hetkeksi unohtanut kaikki huoleni ja korkeanpaikan kammosta ei ole tietoakaan.

Annan tuulen tuivertaa tukkaani ja nautin siitä, että joku muu on ottanut ohjat.

Sisäinen lapseni pomppii ilosta ja tahtoo mennä ajelulle uudestaan ja uudestaan!

Mutta me ei mennä.. Tylsille aikuisille tulee nälkä ja kyllästyminen, jonka vuoksi lähdemme samoilemaan Helsingin tyhjyyttä kaikuvaan keskustaan.

On Juhannusaatto, eikä kadulla näy ristinsielua. Olemme vain me ja meidän nälkää murisevat vatsamme. Löydämme avoinna olevan kebabmestan ja syömme epäterveellisesti, mutta täyttävästi.

Jatkamme kulkuamme ja löydämme paikan, jossa raikuu elämä ja kuubalainen musiikki! 

Sisällä tunnelma on rentouttava. Tilaamme punaviiniä ja tunnen kuinka humala leviää jalkoihini.

Yhtäkkiä on mukavaa ja tunnelmallista kaiken sen päivän kiljunnan ja naurun jälkeen.

On kuin olisimme eksyneet maailmasta toiseen.

Illan viimeisen tequila-drinkin jälkeen mietin, että ei ollut yhtään hullumpi Juhannusaatto.

<3:llä Jenni