Syntymäänsä saa juhlia kerran vuodessa (saa toki useamminkin jos tahtoo)
Lapsena sitä odotti syntymäpäiväänsä aina kuin kuuta nousevaa.
Juttelin viime perjantaina Sampan serkkutyttöjen kanssa. 3 ja 5 vuotiaat tytöt odottivat innolla tulevia syntymäpäiviään (jotka tulevat olemaan vasta talvella)
tytöt haaveilivat prinsessasynttäreistä ja kerroin heille, että itselläni on syntymäpäivät 3 päivän päästä.
Tytöt kysyivät odotanko innolla syntymäpäiviäni, vastasin että en. Kerroin heille, että kun elää tarpeeksi "vanhaksi" alkaa pelätä lähestyviä syntymäpäiviä, sillä se tietää vanhenemista. Toinen tytöistä vastasi, että hän aikoo ainakin aina iloita omista syntymäpäivistään.
Tänään vietin 22-vuotis päivääni kera ystävieni kanssa.
Heitä saapui paikalle kolme ja olen suunnattoman onnellinen, että minun ei tarvinnut viettää tätä päivää yksin.
Minulle on muodostunut jo tavaksi laittaa ruokaa syntymäpäivilläni, joten luonnollisesti pyysin ystäviäni tulemaan syömään luokseni.
Sain heiltä karkkia ja kukkia ja paljon iloa ja onnea!
Puhalsin kaikki kynttiläni sammuksiin (kahdesti) ja toivoin.
Sain onnentoivotuksia hirmuisen läjän!
On aika hassua kun yhtenä päivänä vuodesta facebookin seinälle ilmestyy n. 50 kirjoitusta
niissä kaikissa toivotetaan onnea
ja yhden päivän ajan sitä todellakin tuntee olevansa maailman onnellisin ihminen.
Ja voin todeta, 5-vuotias tyttö oli oikeassa. Syntyminen on ilon asia ja elämä on lahja, mitä vanhemmaksi eletään sitä enemmän saa nauttia elämästä. Toivon siis, että elämässäni tulee vielä olemaan lukuisia noita päiviä, jolloin saan taas olla vuoden vanhempi.
-Jenni-
