Mentiin eilen ihanien tyttöjen kanssa juhlimaan harjottelun loppua Kaarleen hoitsujen bileisiin. Mä olen huomannut, että juhliminen on parasta melkeinpä selvin päin (harrastan tätä aika useasti). Alkuillasta tuli juotua vain viinilasillinen ja pari skumppalasillista.
Oli todella kivaa päästä pitkästä aikaan heilumaan tanssilattialle (mulla on aina sellainen riehumismeininki päällä, että säikytän tanssilattialla kaikki ihmiset vähintään viiden metrin päähän musta, toimin hyvänä tilanraivaajana)
Etkot pidettiin siis Suvin luona syöden ja juoden ja jutellen.
Saatiin illan aikana tosi imartelevia kommentteja miehiltä. Ensimmäinen vastaantulija kysyi, että ollaanko me tytöt menossa pi**ua jakamaan.. Suvi onneksi haistatteli sille takasin. Seuraavat vastaantulijat katsoi meitä ensin pitkään ja sanoivat toisilleen: " Nääääääh". Nuo kommentit enemmänkin nauratti kuin lannisti ja naureskellen mietittiin kannattaako sinne baariin edes mennä kun noin imartelevia kommentteja ollaan saatu jo ennen sisälle pääsyä. Kaarlessa sainkin sitten kolmannen imartelevan kommentin Sampan ystävältä joka kysyi minulta, että mitä ihmettä mä olen tehnyt naamalleni.
Ilmeisesti en siis ollut ihan hehkeimilläni. Hauskaa oli kuitenkin jokatapauksessa!
Kannattaa muuten opiskella Vakalla jos haluaa iskeä miehen, tosi moni tuli ihmettelemään meiltä että mitäs me oikein opiskellaan, kun haalareiden väri on niin erikoinen. Onhan se pinkki aina hot!
Lähdettiin kotia päin vasta kolmelta yöllä ja minä raahasin Sampankin mukanani yhtämatkaa.
Suosittelen muuten kaikille Seppälässä myytäviä kolmen luomivärin wet 'n wild paletteja, joissa on tosi hyvä pigmentti! Silmämeikkiini käytinkin wet 'n wildin spoiled brat -palettia.
Tosiaan.. Harjoitteluni loppui tänään!!!! Nyt ei stressaa mikään ja aurinkokin olla möllöttää taivaalla paistaen lättyjä. Olen löytänyt taas itsestäni "pikku-bloggaajan" ja mieli tekisikin alkaa rustata tylsää elämäntarinaani tänne sivuilleni. Olen vihdoinkin oppinut ymmärtämään, että ei ole väliä kuka blogiani lukee ja kuinka moni sitä lukee, kunhan blogillani on jotain tarjottavaa minulle itselleni, se riittäkööt.
Ja mitä meikkileikkeihini tulee, ne jääkööt nyt vähemmälle, sillä en tunne palavaa intoa enää naamani sotkemiseen.
Leijonaa mä metsästän, tahdon saada suuren!-- ööh, joo.. soittakaa vaan mielisairaalaan. Tämä vapaus sekoittaa pään!!
Syksyn masis on siis poissa ja kehoni on taas energiaa täynnä (ainakin toistaiseksi), joten tästä taas lähtee! Uuteen nousuun! Wuuuhaaaaa.
Vihdoinkin valoa pimeydessä! Sain Sampan takaisin kotiin <3 ja ihan uusi mies sieltä tulikin. Samppa on ollut sellainen unelmien poikaystävä.
viime viikolla sain Sampalta kukkia ja tämä on siis todella harvinaista ja ehdottomasti mainitsemisen arvoista! Samppa inhoaa hulluja päiviä ja silti se oli uskaltautunut sinne hakemaan minulle kukkia ja vieläpä ihan ilman syytä.
Lisäksi ollaan käyty Haaparannan ikeassa shoppailemassa ja Sampasta kuoriutui innokkaampi shoppailija kuin minusta, mutta ainakin koti sai uuden ilmeen.
Pölyisistä hyllyistä huolimatta kotimme on saanut kodikkaamman ilmeen, jossa on mukava viettää iltoja kynttilöiden ja lämpimän teen parissa.
Sampan oli pakko saada ostaa lampaantalja, mikä oli mielestäni melko hellyyttävää. Yrjö (tuoli) sai siis uuden lookin.
Viirukin on käynyt vierailulla piristämässä iltojamme. Tuo kissa on niin hellyyttävä kun se tietää jos joku on surullinen yms. niin se tulee päälle öisin nukkumaan. ihana mussukka <3
Unet ovat olleet painajaismaisia ja Samppa epäilee, että naapurissamme asuu Leonardo Dicaprio (inception), sillä näin ehkä eriskummallisinta unta ikinä! Koska uneni oli niin mielenkiintoinen, kerron sen täällä blogissa vaikka ketään tuskin kiinnostaa. Näin unta, että istuin Sampan kanssa junassa ja parin penkkirivin päässä meistä istui nainen (en tuntenut naista). Nainen silmäili oudosti meitä ja huomasin hänen vetävän aseen taskustaan. Nainen ampui minua, mutta minä väistin tönäisemällä Samppaa vieressäni. Nainen ampui uudelleen, tällä kertaa Samppaa, jota osui päähän. Samppa kuoli käsivarsilleni ja nainen ampui itsensä. Ajattelin unta nähdessäni, että tämän täytyy olla pelkkää unta! Minun on pakko herätä, tiedän että jotkut pystyvät heräämään tahdonvoimalla unesta, tämä on vain unta! Joten heräsin.. Hyvinkäällä, olin huojentunut kun uni olikin pelkkää unta. Lähdin etsimään Samppaa ja kysyin äidiltäni missä hän mahtaa olla, äitini totesi Sampan nukkuvan vieressäni.. Löysin Sampan elossa sängystäni! Mikä huojennus, mutta minulla oli kiire päiväkotiharjoitteluun! Äitini saattoi minut juna-asemalle, jossa kerroin unestani. Juna saapui ja pysähtyi laiturille, junasta kannettiin kaksi ruumista, yhden pojan ja naisen jonka olin juuri nähnyt unessani. Minua alkoi osettaa, olin nähnyt enneunen, paitsi poika ei ollut Samppa... Heräsin Oulussa paniikissa! Tälläkertaa jouduin nipistämään itseäni varmistaakseni että olin todella herännyt oikeasti! Hyi, mikä kaksikerroksinen uni!
Oulussa on ollut myrskyisää, jolloin on ihana käpertyä peiton alle ja polttaa kynttilöitä, sekä katsella elokuvia. Tosin olen tehnyt tätä vain viikonloppuisin, sillä arkipäivinä olen päiväkodissa harjoittelemassa ja olen jatkuvasti niin väsynyt että menen nukkumaan yhdeksän aikaan illalla.. unirytmini on aivan sekaisin!
Myös minä olen pitänyt yllä täydellisen avovaimon rooliani ja ollut se kodin hengetär, joka siivoaa, tekee ruokaa ja leipoo. Viimeisin leivontajuttuni olivat nuo cookiet, joista tuli todella hyviä! Vievät kielen peppuun!
ps. Olen aloittanut lenkkeily-harrastuksen askelmittarin myötä
pps. ajattelin alkaa taas kirjoittamaan blogiani ahkerammin kun päiväkotiharjoitteluni on ohi.. eli sitten marraskuussa
