Tehtiin Sampan kanssa tänään pieni pyörähdys Helsinkiin.
Tarkoituksena oli löytää Sampalle sandaalit.
Samalla sain jättää jäähyväiset rakastamalleni kaupungille.
Olo oli kuin maatuskalla.
Istuimme puistossa ja viereisellä penkillä istui kolme alkoholistia.
Miksi suomi rahoittaa alkoholismia?
Millainen nuoruus heillä on ollut?
Onko heillä perhettä, lapsia?
Ja miten kukaan voi ajautua siihen jamaan? Tuleeko heille krapulaa?
Niin tai näin, tunsin vääryyttä siitä että Suomi paapoo juoppoja ja narkkareita. Heille annetaan kohtuuttomasti rahaa ja asunto ilmaiseksi. Opiskelijat puolestaan saavat selvitä 200e/kk ja lisäksi 5v velalla. Eikö olisi parempi antaa juopoille ruokaseteleitä, kun he kuitenkin käyttävät kaiken rahansa viinaan? (en väitä, etteivätkö opiskelijatkin tekisivät sitä ;) varsinkin teekkarit, mutta ei onneksi niin mittavissa määrin). Ehkä se on se lähimmäisen rakkaus, joka aiheuttaa juoppojen paapomisen. Osaako alkoholisti kuitenkaan arvostaa saamaansa kun ainoa mitä hän pystyy rakastamaan on kilisevä kaljakassi? Tavallaan samanaikaisesti olen ylpeä niistä ihmisistä, jotka jaksavat auttaa niitä, joita muut ovat lakanneet arvostamasta ja joita muut katsovat inhoten. He jaksavat edelleen uskoa näihin ihmisiin, joita muu yhteiskunta pitää toivottomina. Ilman hyväsydämisyyttä, ei olisi hyviä ihmisiä, eikä niillä, jotka ovat lakanneet yrittämästä olisi toivoa paremmasta huomisesta. Ilman lähimmäisen rakkautta ja hyväsydämisyyttä tämä maa olisi hyvin kylmä ja julma paikka.
<3:llä Jenni
4 kommenttia:
Eikös ole vähän stereotyyppisesti sanottu, että teekkarit juovat paljon. Kun tilastojen mukaan kuitenkin taiteilijat ja lääketieteen opiskelijat kuluttavat henkeä kohden eniten alkoholia vuodessa opiskeiljoiden keskuudessa...
No voihan se olla :) Otin esiin teekkarit, sillä poikaystäväni opiskelee konetekniikkaa ja hän ja hänen kaverinsa todellakin juovat paljon!! ja usein..
Alkoholisti ei tarkoita sitä, että aina maattaisi puistonpenkillä kykenemättä mihinkään. Äitini on alkoholisti ja nuoruudessani kävi kyllä töissä ym, mutta kotona aukesi kaljapullo. Pulloja piilotettiin kaappeihin ettei muu perhe huomaa kuinka paljon on taas juotu ja seuraavana päivänä sama rumba.
Nyt hän on ollut yli 5v juomatta, mutta alkoholisti hän on edelleen. Välillä tekee mieli ratketa eikä voi ottaa mitään missä on vähääkään alkoholia, koska pelottaa että homma riistäytyy lapasesta.
Olet aivan oikeassa, alkoholismia on erilaista.. itse ihmettelin erityisesti tuota ääripäähän mennyttä alkoholismia, missä ei ole enää mitään jäljellä, eikä siksi enää mitään menetettävää paitsi se oma henki. Toivon, että äitisi raittius jatkuu läpi loppuelämän ja mielestäni on hienoa, että hän on valinnut raittiimman elämän, moni ei siihen varmasti pysty.
Lähetä kommentti