Mun elämään on mahtunut paljon ihmisiä, jotka mä olen jossain vaiheessa kadottanut, mutta jotka mä olen kuitenkin myös jossakin vaiheessa löytänyt.
Sanna on yksi näistä ihmisistä.
Kadotin (henkisesti) Sannan joskus kymmenen vuotta sitten ja nyt vihdoin tuntuu että mä alan löytää ne kadonneet palaset.
tai ehkä se meneekin niin, että mä en löydä vaan Sanna itse löytää vihdoinkin tiensä kotiin.
jokatapauksessa olen iloinen.
Silloin kun tuntee taas tunnetasolla löytävänsä ne rakkaat ihmiset, tuntee samalla löytävänsä ne palaset omasta sydämestä, jotka joskus katosivat tuon ihmisen mukana.
Elämä maistui tänään omenakaurapaistokselta vanilijajäätelön kera.
ja kuulosti Bob Marleylle
Vaikka ollaankin Sannan kanssa vähän niinkuin yö ja päivä (päivänsäde ja menninkäinen)
niin silti löydetään ne hetket jolloin yö ja päivä ovat yhtä
Auringonpimennyksessä yö kohtaa päivän, kuu kohtaa auringon
Tämä päivä oli taas elämisen arvoinen!
Ja löysimpä tällaisen kukkaron. Nyt pistetään kolikot sukanvarteen!
<3:llä Jenni
4 kommenttia:
Rakastan sua Jenni <3
niin mäkin sua Anonyymi! <3 :)
Sait mut kyyneliin (; Nähdään taas pian. <3: Keiju
Serkku sinä olet ilves!
Tämä kommentti oöi sannalle :D
Lähetä kommentti